Juhlallista pääsiäistä!

Viime pääsiäiseksi yritin saada pitsistä pääsiäisliinaa pöydälle ja enhän sitä mitenkään saanut valmiiksi. Nyt virkkasin sen neliöt loppuun ja reunaksi kiinteitä silmukoita. Lankana Novitan keltainen virkkauslanka ja koukku nro 1.25. Liina virkattiin neliö kerrallaan ja yhditettiin heti virkatessa toisiinsa. Onneksi en halunnut koko pöydän kokoista liinaa, sillä pääteltäviä lankoja oli jo nyt melko suuri määrä.

Liinalle sai mukavan pääsiäisasetelman pöydän päähän. Lasikanat Pentikin mallistoa, samoin pitsiset kipsimunat. Herneenversot eskarilainen oli kylvänyt eskarissa <3 Ja hyvin sopii kirpparilta löydetyt kupinaluset kattaukseen :)

Tiedättekö muuten mistä sana pääsiäinen tulee? 

Pääsiäisenä päästään pois paaston ajasta ja pahan vallasta. Virpomisvitsat kuvaavat palmunoksia, joita ihmiset huiskuttelivat laulaen ylistyslauluja Jeesuksen ratsastaessa aasilla Jerusalemiin. Mämmi kuvastaa happamattoman leivän juhlaa, johon paaston aika päättyi: herkutteluun. Pääsiäismunat kuvaavat taas pääsiäisaamun yllätystä, kun hauta olikin tyhjä ja kivi pois hautaluolan suulta. Tiput, Rairuoho, Narsissit ja pääsiäispuput kuvaavat uutta elämää, jonka Jeesuksen ylösnousemus saa aikaan. Näistä halusin kertoa siksi, että itselleni oli tänä pääsiäisenä yllätys, että mämmikin liittyy kristilliseen pääsiäisjuhlaan. 

Näihin tunnelmiin voisin toivottaa 

Juhlallista ja munarikasta Pääsiäistä!

Siihen kiteytyy koko pääsiäisen sanoma. Ehkä seuraavassa päivityksessä myös jotain siihen viittaavaa :)

Unelmieni kelloprojekti

Keittiössämme ehkä jo pian 15 vuotta palvellut ihana Pentikin Laventeli-kello on lakannut käymästä. Ei auta vaikka patterinkin vaihtaa. Ja se on ollut seinällä käymisongelmistaa huolimatta, koska pidän siitä niin paljon. Nyt kello säi lähteä, koska ystävältäni saaman joululahjan ja pitsiliinojen inspiroimana tein uuden! 

Kellon koneisto maksoi askartelukaupassa vaan muutaman euron, samoin kaunis kakkuvuoka kirpparilta. Joten rahaa ei tänän kulunut. Kellon alla oleva kaunis vuokanauha on siis ystäväni tekemä ja se täydentää kellon nyt täydelliseksi. 

Pitsinauha kelloon oli vaikein valinta. Mieheni ehdotuksesta yritin edellisen postauksen liinamallia, koska siinä olisi ollut 12 sakaraa. Mutta se oli auttamattomasti liian pieni. Ja nettiä selaimella löysin tämän kauniin liinan ohjeen täältä.

Mutta ensimmäiselle liinalle kävi näin. Vaihdoin koukkua pienempään kesken työn ja tietysti sille kävi näin. Joten tärkkäsin sen kattaukseen sopivaksi pikku koriksi. Toinen liinakaan ei meinannut onnistua heti, joten lisäsin ketjusilmukoita ohjeeseen lisää. Virkkasin liinan siis Novitan virkkauslangalla ja koukulla nro 1.

Ja tällainen lopputulos ja ympäristössään se nyt on! Olen jotenkin viehtynyt tuollaiseen hopean sävyyn, mikä tahansa tuon vuokamateriaalin nimi onkaan. Edellisessä postauksessa näkyy kakkuvuokaistutus, kynttiläkupit ja narsissikulho. 

Kellon viisareita piti säätää useamman kerran, ja aika ei ihan täsmällinen ole, mutta keittiössähän on uunissa ja mikrossakin kello (jos nyt tarkkaa aikaa kaipaa...). Mikä parasta, tästä kellosta kuuluu tikitys!!!! 

Niiiin Ihanaa pitsiä!!!!

Jos se ei nyt vielä ole blogista selvinnyt, niin pidän kierrätyksestä, vanhoista tavaroista ja kirppareista. Vanhoilla tavaroilla on aina oma tarinansa takanaan ja se lisää niiden arvokkuutta. Nämä ihanat liinat olen löytänyt kirppareilta, kiitos vaan niiden virkkaajille!

Minusta löytyy sisäinen mummelimammeli, joka saa minut suojaamaan pöytiä, joten pitsiliinat ovat ahkerassa käytössä. Olen viehtynyt pöytätabletteihin, mukinalusiin ja kaikkiin liinoihin esimerkiksi mehukannujen alla. Todellisuus on kuitenkin sekin, että pidän myös lommoista, naarmuista ja elämänjäljistä, kun ovat oikeilla paikoillaan. Siksi en hinkannut tv-tasoa kuvauksia varten putipuhtaaksi.... 

Ja tästä kuvasta blogiani tarkkaan lukenut huomaa, että virkattu pyöreä tabletti on saanut yhden kaverin :) Taitaa jäädä vaan kahteen näiden tekeminen, sopivat pöytäliinakäyttöön!

Ja kirppariliinojen ja ystävältä saadun joululahjan (joka näkyy seuraavassa postauksessa...) inspiroimana intouduin tekemään uutta tuunausprojektia. Sekin aarre on kirpparilta peräisin ja kaipasi pitsiliinaa koristeeksi. Yritin siis virkata kirpparilta löydetyn liinan mallia, jonka ohje minulla sattui olemaan alla olevassa kirjassa. Liinamallissa olisi ollut sopivasti 12 sakaraa tuunauskohteeseen, mutta liina oli liian pieni. Joten tämä päätyi pöydälle muiden mukaan. Jännittävästä projektista siis seuraavaksi, kun tärkkäys on kuivunut :) 

Virkkasin liinan Novitan virkkauslangalla ja nro 1 koukulla. 

Pikkuliina inspiroi ja piristää

Olen virkannut pääsiäisliinaa siis jo viime vuodesta ja nyt liina alkaa olla liinan kokoinen. Saa nähdä vaan saanko siitä niin ison kuin haluan. Liinaa virkatessa jotakin inspiroivaa tarvitsee välillä tehdä, sillä en ole kärsivällisyydellä siunattu ja saman virkkaaminen ja virkkaaminen vaatii minulta melko paljon työtä :) Eli tässäpä pikkuliina, jonka ohjeen olen ottanut kirjasta Melody Griffits: 201 ideaa pieniin ja suuriin virkkaustöihin. Kirjassa on niin paljon mukavia pikkuliinoja tai liinan, peiton, paidan tai minkä vaan palasia - niiin ihania! Tämä keltainen pikkuliina pääsee aikaisemman vaaleanpunaisen kaveriksi lasten pääsiäisruohojen kanssa samaan "asetelmaan". Ja tässä ideat pulppuaa: Näistä kaikista kirjan ohjeista voisi virkata vaikka yhden ison värikkään tai yksivärisen liinan; samaan liinaan eri mallit, voisi olla aika huippu! Tai vaikka verhoksi :) Tai sitten nämä päätyvät lopulta tyynynpäällisiin. Saapa nähdä! Voisi kokeilla vaikka kaikkia!

Pikkuliina kevätmielelle

Kälyni oli bongannut tämän ohjeen muistaakseni Suuresta Käsityölehdestä jonkin aikaa sitten. Oli suunnitellut virkkavansa liinan tyynynpäälliseen. Lehdessä taisi olla koristeena muistikirjan päällä. Itsekin innostuin kokeilemaan, kun oli niin erikoinen ohje. Oli niiiiiin piiitkäää pylvästä ja hauskahan siitä tuli. Itsekin saatan tämän tyynynpäälliseen ommella, kun oli jo aiemmin mielessä tehdä pellavakankaasta verhoihin (jotka kesken :P) sopivat tyynynpäälliset kukkien ja perhosten kera. Että jääpä tämä liina muhimaan. Nyt koristakoon keittiön pöydällä tulppaanien kaverina :)

Enkeleitä ja joululiina

Jokavuotinen mietintä, että mitähän sitä keksisi lasten ohjaajille kerhoon ja opettajalle päättyi lopulta herkkiin enkeleihin ja uuten liinamalliin. Enkelit ovat kerho-ohjaajille ja tein siivistä hieman erilaiset kokeillakseni kumpi näyttää mukavammalta. Kumpi sinun mielestäsi? Itse en osaa päättää, että kiharat vai suorat siivet :) Tykkään tästä enkelimallista ja ajattelin, että jos ehtii, haluaisin virkata vielä pöydällä seisovan mallin. Nämä ovat siis tärkätty Erikeeper-vesi seoksella, suhteena puolet ja puolet. Näihin riitti liimamäärä hyvin, mutta kuusentähtiin, jotka ovat painavampia, pitää laittaa enemmän liimaa. Mutta niistä lisää myöhemmin :)

Tässä liina opettajalle. Kiva malli Dropsdesignin joulupajalta, jolta löytyy ilmaiseksi kaikenlaisia ohjeita ja ihania joulukoristeita! Tästä mallista oli tehty erilaisia liinaversioita mukinalusesta lautasaluseen. 

Nyt lumihiutaleiden kimppuun! Ja twitterpeittohaasteeseen mahtuu vielä mielihyvin mukaan!

Vuoden ensimmäinen joululahja valmis!

Vihdoinkin valmista! 

Tämä Valkovuokkoliina on ollut oikein Akilleen kantapää koukkuaville käsilleni kevään ajan. Tämän oli tarkoitus valmistua viime jouluksi. No enpä ehtinyt, joten liinan oli tarkoitus päästä osaksi saajan sinistä sisustusta tammikuun syntymäpäiville. No eipä ollut liina vielä silloinkaan valmis, joten saaja saa liinan ensi jouluna. 

Liinan nimi on Valkovuokko ja harmiksi en muista kirjastosta lainaamani virkkauskirjan nimeä, koska jouduin palauttamaan kirjan ja piirtämään ohjeen lyijykynällä paperille. Ohjeesta oli järkyttävän vaikea saada selvää ja viimeiset kerrokset kestivät valmistua viimeiset kuukaudet. Ohjeen kuva on jossain twitter-kuvieni seassa, jos jotakuta kiinnostaa lyijykynähahmotelma... 

Valkovuokko on mielestäni yksi kauneimmista näkemistäni liinoista. Haluaisinpa itse tällaisen valkoisen, mutta saa nähdä jaksaako lyhyt kärsivällisyyteni liinan viimeisiä kierroksia ketjusilmukkoineen ja nirkkoineen. Liina siis koostui vain pylväistä, ketjusilmukoista ja nirkoista, etteipä ohje niin kovin monimutkainen ollut. Langan vyötekin pääsi hukkaan, mutta koukku oli numeroa 1.25. Nyt ehdin ihailla tätä jouluun asti :)

Kaunis joululiina

Nyt sain valmiiksi yhden ihanan urakan! Vähän isomman joululiinan, joka oli mielestäni aika kaunis malli. Kuvaa katsoessani en huomannut, että liina oli täynnä nirkkoja, mutta ohjetta seuratessani hämmästyin, kun liinan melkein jokaisessa reiässä oli nirkko. Alimmasta kuvasta näkee ehkä parhaiten.  Kuvissa liina näyttää vaan hassun kellertävän läikikkäältä vaikka liina on täysin vitivalkoinen. Mutta liina sopi niin hyvin adventtikynttelikön alle, että oli jo laitettava joululiina pöydälle :) Ja mustikanvarvut pöydällä alkavat kuulemma kukkia, kun pakkanen on puraissut varpuja kerran :) Liina on nimeltään Sydäntähti kirjasta Toini Vinha-Mustonen: Virkaten uutta ja perinteistä. Lankana Kotiväki vajaa yksi pienempi kerä ja koukkuna nro 1.75.

Ja muistakaahan jouluarvonta pari päivitystä sitten! :)

Niin kaunis ja niin ärsyttävä

Löysin aivan mielettömän kauniin tähtiliinan ohjeen jostain kirjaston kirjasta, josta olin ottanut kuvan ohjeesta ja kuvaan ei tietenkään osunut kirjan nimeä. Mutta siis ohje oli sanallinen ja en tiedä josko en ymmärrä lukemaani (tykkään enemmän kuvallisista ohjeista.... :)), mutta hankalaa virkkaaminen oli. Mutta liinan kauneus sai aikaan harvinaista sitkeyttä! Ja lopputulos oli onnistunut.

Ensimmäisen version tein Kotiväki-langasta ja liina meni makkaralle, vaikka yritin kaventaa vähentämällä silmukoita. Toisen yritin ohuemmasta Virkkauslangasta ja se meni ehkä hieman paremmin, mutta lopun myös jouduin säveltämään, koska myös tämä meinasi mennä makkaralle. Kolmannesta vähensin yhden sakaran tähdestä. Ja sen pystyin tekemään ohjeen mukaan loppuun asti. Onni sai hymyn kasvoille, kun prässäämisen jälkeen kaikki näyttivät tasaisilta :) Eli jokainen onnistui loppujen lopuksi!!!  Ja kauniitahan nämä ovat:

 Ensimmäinen versio Koriväki-langasta koukulla 1.75

 Toinen versio Virkkauslangalla samalla koukulla

Kolmas "täydellinen versio" Virkkauslangalla samalla koukulla

Punaisia liinoja

Kokeilin myös tällaista mallia. Nämä ovat kupinalusen kokoisia ja en ole ihan varma, että tekisinkö näistä jouluisia kupinalusia vai yhdistelisinkö nämä isoksi joululiinaksi, pitäisi vaan virkata muutama lisää :) Ohje oli samasta ET-lehdestä 7/2012 kuin pari aiempaa liinaa. Mutta tuo keskikohta sopii ainakin viime vuonna tekemieni joulukuusenkoristeiden jatkoksi. Eli kuusenkoristeita tekee mieli virkata lisää :) Unelmana olisi pitsinen kuusi tänä vuonna.

Tähtiliina valkoisena

Tässäpä tähtiliina valkoisena. Tämä on niin hauska ja nopea virkata, että näitä syntyy varmasti joulupaketteihin lisää :) Nyt olen ollut pari päivää koskematta virkkuukoukkuun ja keskittynyt lasten kanssa pelailuun ja legoleikkeihin. On ollut hauskaa ja nyt taas tekee mieli jatkaa toisenlaisen tähtiliinan virkkausta :)

Virkatut kupinaluset

Näihin sain inspiraation jo kesällä, kun selailin virkkauskirjaa. Nyt sain kuusi kappaletta valmiiksi. Ohje on Sue Whitingin kirjasta Virkkaus on helppoa ja hauskaa. Sitähän se todella on! Valkoiset kupinaluset sopivat mummon perintökuppeihin, joulunaikaan tai vaikka arkisemmin muumimukien seuraksi. Aluset voi laittaa myös sokerikon ja kermakon alle, jolloin kattauksesta tulee juhlavan näköinen. Näistä saisi myös kauniin ja pitkän liinan keskelle pöytää, kun yhdistäisi monen monta pientä liinaa.  Silloin kattaus hipoisi jo ehkä täydellisyyttä :) Muumimukien alla näkee liinojen kokoa, kun luulen että melkeinpä joka taloudesta löytyy, jos ei muumimukeja, niin ainakin Arabian samanmallisia kuppeja :) Meillä käytetään muumimukeja päivittäin, Pentikin Mansikkamalliston kuppeja "pyhinä" ja mummon perintökupeista mies tykkää juoda cappucinonsa. Kupinalusille on siis meidän taloudessa käyttöä, koska tasseja on vain perintökupeille :) Ja mielestäni liina on aika hauskannäköinen myös tassin ja kupin välissä.

Joulua ajatellen

Olen jo hieman alkanut ajatella joulua, koska viime vuonna joulu tuli ja meni jotenkin nopeasti, kun asuimme kaksiossa talon rakentamisen ajan. Nytkään en vielä ihan päästä joulua valloilleen. Mutta onhan asia niin, että jos haluaa lahjoa tuttavia itse tehdyillä lahjoilla, on niiden valmistaminen aloitettava ajoissa. Esikoisellani on aivan superihanat eskariopet tänä vuonna ja ajattelin, että heille on annettava muistoksi jotain itse tehtyä. Heistä oli helppo helppo aloittaa jouluprojekti, jotain pientä ja sievää. Tämän liinan ohje on samasta ET-lehdestä 7/2012, kuin se vihreä tai valk kukkaliina. Ohjeet ovat selkeät ja yksinkertaiset. Liinan vamisti parisa tunnissa. Tässä siis ohje alla. 

Toivoisinkin näin joulun alla, että jaettaisiin täällä blogeissa kivoja sieviä ja pieniä joululahjaideoita :) Ja sen verran ajoissa, että ehtii ottaa vinkkiä kaikkien ideoista :) Nyt en tarkoita, että joulua juhlitaan jo näin lokakuusssa. Jouluna vasta juhlitaan, nyt vaan valmistellaan!