Tilda-pupu pyyhkeellä

Tyhjensin puhelimen muistia ja siellähän oli kadonnut kuva pyyhettä kannattelevasta Tilda-pupusta. Pupun kaava on siis Tilda-pupun, mutta pyyhekangas ja pyyhe eivät liity Tildailuun mitenkään. Pupun kädet on vain ommeltu yhteen ja pyyhe pujotettu vapaasti käsien välistä. Niskaan olisi voinut ommella napillisen lenkin, niin pupun olisi saanut roikkumaan. Tein tämän kummipojalle silloin, kun tein kummitytöille jo aikaisemmin tänne arkistoidut puput. Samalla silmiin osui ystävälle lahjaksi tehty tyyny. Siinä merittävää on kirjailtu teksti: "Oma koti kullan kaunis". Esikoisella on tapana sanoa niin - On kuullut jostain kyseisen sanonnan, mutta muisti sen väärin. Ja mukavasti väärin muistettuna lausahdus on painunut mieleeni syvälle. Kuvien laatu on siis varmastikin jo järkyttävää tasoa, mutta ihania muistojahan nämä ovat :)

Nyt on työn alla suklaamuffinsseja, tossuja, torkkupeitto ja villasukat, mutta työt eivät ole hetkeen edenneet, kun joskus on tärkeämpää panostaa nukkumiseen, kun virkkuukoukku kädessä istumiseen. Kaikella on aikansa :) Ihana talvimaisema auringonpaisteineen piristäköön meitä kaikkia!

Pitkä virkattu matto

Mattointo paisuu paisumistaan. Harmaa matto on suunniteltu uuteen kodinhoitohuoneeseen. Ja kun tekee inspiraation vallassa, on aina vaara, että lanka loppuu kesken. Tässäkin matossa trikookude oli loppua kesken ja lopun virkkaaminen oli yhtä jännitystä - ja lanka riitti symmetriseen loppuun juuri, 3cm kudetta jäi päättelyyn :) Matto on virkattu pylväillä ja reikien reunassa on pitkiä pylväitä, päissä on nirkkoja koristeena. Ja yhteen kuvaan eksyi vieressä leikkivien poikien pikkulegoukko :)

Tätä mattoa tehdessä valitin langan loppusen vaarasta miehelle, ja keskustelumme ajautui inspiraation ja ohjeen mukaan tekemiseen. Jos mieheni tekisi käsitöitä, hän kokeilisi uusia ja haastavampia tekniikoita ja lopputulos olisi taattu. Perustelin tekemisiäni ilman ohjeita inspiraation kuuntelemisella ja itsensä toteuttamisella, mutta jäin miettimään asiaa. Ehkä jos sitä joskus seuraisikin jotain uutta, voisi saada aikaan jotain hämmästyttävän ihmeellistä. Ja tässäpä onkin käsityön ilon juju: Saa toteuttaa itseään, mutta kun inspiraatio loppuu tai haluaa jotain erilaisia, ohjeita löytyy jokaiseen makuun: pieniä ja isoja töitä, helppoja ja haasteellisia hommia. Tähän jää koukkuun!

Viime päivinä olen myös selannut paljon erilaisia käsityöblogeja, ja kylläpä niitä riittää! On mukava nähdä kuinka kauniita teoksia ihmiset osaavat neuloa ja ommella. Ja blogeja selatessa huomaa myös, että vaikka kaikki ideat ovat jollain tavalla toistensa kaltaisia, kaikki työt ovat kuitenkin uniikkeja ja tekijänsä käsiala näkyy töissä. On kiva ihastella toisten tekeleitä. Kiitos teille, jotka näiden kaikkien ihanien blogien maailmassa luette myös minun blogiani!

Pipoja pojille toiveiden mukaan

Pojat tilasivat itse pipot mielensä mukaan. Esikoinen halusi Mikki-Hiiri pipon heti kun oli vihreän virkatun ilmoittanut olevan liian suuri. Keskimmäiselle sain "myytyä" nalle-idean, koska se oli helppo toteuttaa. Eli pipot ovat omalla ohjeella päähän sovittaen resorista alkaen neulotut. Ensimmäisestä tuli vastasyntyneen päähän sopiva, toisen purin ja kolmas nalle pipo onnistui :) Toinen oli helppo tehdä samanlailla. Mikki Hiiren naama oli aika haasteellinen ja suun purin pois heti sen tehtyäni, mutta pojat olivat tyytyväisiä ja sehän on pääasia. Neulepiirissä ystäväni teki Minni pipon tyttärelleen ja korvat hän teki tupsuiksi, mutta minä virkkasin puolikaaret. Nyt pojat tilasivat dinosaurus- ja Mikkitossut, voitte vaan arvata kumpi tilasi kummat....langat odottaa jo pöydällä!

Virkattu matto trikookuteesta

Ystävistäni moni virkkasi mattoja syksyllä ja innostuin näistä nyt itsekin. Uuteen kotiin on nyt valmistumassa monenlaisia mattoja. Tämän pyöreän Juhannusruusumaton sain ensimmäiseksi valmiiksi. Ohjeen sain aikaontaikaa -blogista. Kivaa ja nopeasti edistyvää paksua kudosta. Kaunista vain kiintein silmukoin, pylväin ja ketjusilmukoin. Niska vaan meinasi jäykistyä, kun piti voimaa käyttää tiukoissa silmukoissa :) Ja Neulanhaltijan viimeimmän päivityksen kysymykseen kyllä!!!! Tämän käsityön kanssa tuntui siltä ettei pysty lopettamaan ennen kuin se on valmis. Tulossa on myös pitkä matto kodinhoitohuoneeseen ja makuuhuoneeseen Huopanen langasta pitsimatto.

Ja trikookuteesta saa jos minkälaisia koreja. Nyt olen ehtinyt vasta yhden tekemään, mutta kun aikaa joskus riittää aion tehdä erivärisiä ja kokoisia lisää. Lankakori, lelukori, vessan kori lapaskori.... vaikka mitä! Maton ja korin ilme muuttuu ympäristöstään riippuen, sopii prinsessahuoneeseen, wessaan, eteiseen, makuuhuoneeseen, vaatehuoneseen jne :) Alku vaan vaatii kärsivällisyyttä, että saa kuteen kerälle.

Koruja tuunaten ja hiuspanta

Jokaisella on varmaan laatikossa käyttämättömiä koruja, joita on saanut ilmaislahjaksi jostain kaupanpäällisenä - tai minulla ainakin oli. Siskollani olin nähnyt yhden virkatun nauhan kaulassa ja ajattelin, että noin minäkin teen rihkamakoruilleni. Ja nyt niitä on kelpo käyttää! Virkkasin kahteen isompaan koruun kiintein silmukoin nauhan ja pienimpään ketjusilmukoin kaksinkertaisen nauhan. Niistä tuli mielestäni ihan kelpo käyttötavaraa.

Hiuspanta tai tukkakoriste idean sain, kun näin kaupoissa koruhyllyillä jos jonkinmoisia ja kokoisia tukkakukkia. Näitä olenkin sitten virkannut lahjaksi tutuille pikkutytöille ja vähän isommillekin :) Taas kerran nopeita virkata ja sopivan saa varmasti! Eikä muuten paina korvan taustaa niinkuin muistelin joskus lapsuudessa tukkapannan painaneen.

Lapsille vaunu- tai pulkkapeittoja

Tein molemmille pojille jo odotusaikana vaunuihin lämpimät peitot pylväillä virkatuista tilkuista lankana Seitsemän veljestä. Kolmannen lapsen odotusaikana jätin peiton tietoisesti virkkaamatta, kun Ukki neuloi vaaleanpunaisen peiton ja sanoi tytön olevan tulossa. Mutta sitten viime syksynä ajattelin, että tarvitseehan tytärkin äidin virkkaaman peiton itselleen ja laatikosta löytyvistä värikkäistä langoista tein isoäidin neliöistä pirteän peiton tyttärellekin. Ensin ajattelin tehdä vain vihreä-vaaleanpunaisen, mutta paksua lankaa kerässä ei ollut paljoakaan, joten otin laatikosta kaksi kerää lisää ja peitosta tuli nelivärinen :) Sininen ja pinkki lanka ovat LipLap kierrätysmuovipullo-lankaa & vihreä ja valkoinen Redheart- lankaa. Yhtään ei haittaa eri langan laatu tuossa työssä. Isoäidin neliöitä on niin hauska virkata, että aloitin jo torkkupeiton tekemisen uuden kodin olohuoneeseen samalla tekniikalla. Kaikki yllä olevat peitot ovat suunnilleen samankokoisia, sininen hieman suurempi. Poikien peitot on kursittu kasaan parsimalla ja tyttären peitto kiinteillä silmukoilla.

Taikataikinaa

Ennen joulua tehtiin taikataikinasta lasten kanssa joulukoristeita ja koruja. Sydämet oli tarkoitus laittaa nimikylteiksi paketteihin, mutta jäivät laittamatta, kun kirjoittelinkin nimet valkealla tussilla valkeiden sydämien viereen ruskeaan paperiin. Sydämet käyvät vaikka kuusenkoristeestakin. Mutta kaikilla oli hauskaa näitä tehdessä. Pojat tekivät korun mummille nimpparilahjaksi, ja itsekin pyörittelin pirteän pallokorun. Taikataikinahan on tehty vehnäjauhoista, vedestä, öljystä ja suolasta ja kuivuu ihan huoneenlämmössäkin, mutta kuivatimme teoksemme uunissa niin saimme nopeammin maalattua koristeemme. Myös 1-vuotiaat tykkäsivät puuhastelusta ja maalasimme koristeet turvallisilla sormiväreillä. Sillä välin kun pienet nukkuivat ja koristeet olivat uunissa, tein itse lopusta taikinasta nukkekodin leivonnaisia. Karjalanpiirakoihin sain inspiraation, kun samalla viikolla teimme isomummon ohjeen mukaan perunapiirakoita. Nukkekodin väki pitää varmasti piparitalosta, leivistä pullista, vehnäspitkosta ja herkullisista Karjalanpiirakoista. Nämä ruoat pääsevät laatikkoon odottamaan muiden jo työstettyjen ruokien sekaan tyttären kasvamista ja jonain päivänä tehtävän nukkekodin valmistumista. Sain siskoltani myös erilaisen muovailuvahan ohjeen sähköpostilla, mutta sitä ei olla ehditty vielä kokeilemaan.

Virkattu kruunu prinsessaleikkeihin

Nämä virkkasin syksyllä tyttären roolileikkejä varten. Olen nähnyt blogeissa ja lehdissä kuvia kruunuista, mutta ohjeen keksin taas kerran päästäni. Ja kruunut tärkkäsin sokerilla, kuten alimmasta kuvasta näkyy. Oli täysi työ löytää sopivia esineitä kruunujen sisään. Kapeampi kruunu on virkattu pylväin ja siinä on pieni tila nimen kirjomiselle edessä keskellä. Leveämmän tein yksinkertaisesti "ketjusilmukka-kiinteäsilmukka-pitsillä". Helmet kruunasivat taas nämäkin työt. Kapeampaan kruunuun tuli vaan liian vähän sokeria ja se pitää tärkätä uudelleen. Mutta kuminauhalla kruunut pysyvät pienessä päässä ja tytär sai joululahjaksi oikean prinsessamekonkin - ja voihan kruunuja käyttää sisustuksessakin koristeena hyllyn päällä :)

Virkattu pipo ja kaulaliina

Nämä piti olla joululahjaksi, mutta ihan en ehtinyt kaulaliinaa saada valmiiksi. Tein pipon alunperin esikoiselle, mutta siitä tuli liian iso ja tädilläni oli samanvärinen takki, joten pipon omistaja löytyi helposti. Mukaan tein vielä kaulaliinan, koska pitäähän nyt koko asusteen sopia yhteen :) Pipo on virkattu pylväillä aloittaen päälaelta ja reunaan tein pykäpistoja. Kaulaliinan virkkasin samanlailla kuin ruskean joskus aiemmissa päivityksissä: Pylväs, kaksi ketjusilmukkaa jne. Erittäin jouhevia valmistaa ovat molemmat! Pakkasille tervetuloa ja vesisateelle tervemenoa!