Aika lahjojen kerhotätien

Nyt on taas ollut rättitehdas vauhdissa. Tai no ei niin kovassa vauhdissa, koska kitkeminen ja kasvihuoneen kastelu (ja nyt vielä flunssa!) verottavat aikaa käsitöiltä. Mutta ideoita piisaisi kyllä, kun vain ehtisi lankakaapille! 

Tässä on pari valmista rättiä kerho-ohjaajille ja opettajakin saa omansa. Täytyy kyllä sanoa, etten olisi ikinä voinut kuvitella, kuinka tunteellista oli laulaa Suvivirttä oman lapsen ensimmäisessä kevätjuhlassa - yksi elämäni hienoimmista kokemuksista! Ja vielä kun lapsi sai Fair play-palkinnon. Ei ollut itku kaukana! 

Kesäisiä koreja

Tärkkäsin pari pitsiliinaa mukavaksi koriksi. Omenoita laitoin koriin esimerkiksi, että yllättävän painavaa EriKeeperi-vesi-seoksella tärkätty kori kestää! Liiman ja veden suhde on puolet ja puolet. Ja tärkkäsin korit Elmu-kelmulla päällystetyn kulhon päällä ylösalaisin. Kuvassa näkyy rakkaat aarteeni: pinkit pelargoniat ja siskolta saadut pelargonia-pistokkaat :)

Tämän liinan ostin joskus joillakin senteillä ja hyvä kori tuli näinkin harvasta virkkauksesta.

Tämä on ensimmäinen pitsiliina, jonka olen virkannut uutta kotia varten. Mutta liinoja virkatessa huomaan kehittyneeni jonkin verran, koska tämä on kovin reilua käsialaa ja harvaa silmukkaa :) Palvelee aivan loistavasti korina! Nämä muuten voisivat olla vaikka kerho-ohjaajien lahjoja karkkia täynnä :)

Ja äitienpäiväksi muovasimme lasten kanssa sanomalehtipaperista koreja. Teimme ne vain pari päivää ennen äitienpäivää, joten mummimme saavat ne myöhässä. Tässäkin seoksessa oli liimaa ja vettä puolet. Ja massaseoksesta tulee niin mössöä kuin haluaa liotusajasta riippuen. Me emme liottaneet kuin muutaman tunnin, niin paperista näkyy vielä tekstit täysin selvästi. Pelargoniakuvissa näkyy ruukun juurella massasydän, jonka sain mieheltäni äitienpäivänä :) (oli oppilaiden kanssa tehnyt jotakin...) Mutta siitä huomaa millaista kunnon massa on: harmaata ja tasaisen väristä. Mutta näissäkin koreissa on oma fiiliksensä!  

Ja Puutarhuri-siskoni innoittamana perustin toisenkin blogin. En tiedä olenko hullu, kun kuvittelen ylläpitäväni kahta blogia, mutta huomaan innostuneeni uudesta blogista enemmän kuin paljon! Linkki sivussa Mutamäkeen!

Pitsimyssyjä kesäksi

Pitsimyssyjä kesäksi Kuopukselle ja kummitytölle. Ei ehkä auringolta suojaa, mutta sopivat kesän juhliin ja jokaiseen mekkoon - Tytöillä ei ole ikinä liikaa pitsiä! Myssyt virkattu Kotiväki-langalla ja 1.75 koukulla. Malli on omani, joten purkamiselta ei taaskaan vältytty, mutta lopputulos onnistui :) Nämä ovat suunnilleen samanlaisia kuin Ellilleni tehty täällä. Tytöt (eikä pojatkaan) suostuneet malliksi, joten tämä kirpparilta ostamani sydämeni vienyt nukke sai kunnian toimia hattumallina. Hatun laella on kukka, joka tuo vähän ilmettä hattuun ja Ruusun ohje täällä. 

Pitsihattu saa jo kesän tuoksumaan nenässä! 

Kurkun taimet rehottaa ikkunalla ja peltiämpärit odottaa malttamattomina kukkasipuleja kasvamaan kukkamereksi :) Puutarhakuviakin siis luvassa kesän kuluessa, josko tässä mutamäessä jotain jo kasvaisikin. Ja olen aloittanut parikin kierrätyskässäprojektia, saapa nähdä mihin tahtiin käsitöitä valmistuu :) Myös kerho-ohjaajien ja opettajan pikkumuistot ovat koukulla, eli hommaa riittää kaiken pölyn pyyhkimisen ja ikkunanpesukierroksen lisäksi! On niin jännä huomata itsessään kesän inspiroima siivousvimma. Aurinko paljastaa pölyt ja siivouksen jälkeen voi keskittyä kesän viettämiseen pihalla! Eli kesää todellakin odotellen ja matonkuteita repimään aurinkoiselle terassille!!! ;)

Ihanaiset pitsineulesukkani

Olen aina haaveillut palmikkosukista! Ja nyt kaivoin kaapista kirjan, jonka ohjeita joskus yritin ja purin ja piilotin kirjan kaappiin. Nyt rohkaistuin kokeilemaan ja onnistuin! Mutta kantapään kautta.... Suloisimmat sukat- kirjan kuva alempana. 

Ensimmäistä sukkaa tehdessä huomasin varren jälkeen tehneeni toiseen suuntaan kavennukset väärin, en ollut huomannut silmukoiden kiertoa ohjeesta. Ja päätin virheen antaa olla ja jatkoin eteenpäin purkamatta. Ja kantapään jälkeen huomasin tehneeni hieman suuren kantapään, mutta en antanut senkään haitata neulomista, vaan päätin onnellisena jatkaa. En halunnut purkaa! Ja kun sukka oli kavennuksessa, ihmettelin, kun kuvioon jää suora pätkä. Ja jaahas, olen tehnyt ensimmäisen kuvion jälkeen kaikki kuviot väärin! Joka kuvion toinen palmikko on väärässä paikassa. Mutta en edelleenkään halunnut purkaa! Mutta lopulta purin kavennuksen verran, koska sukka jäi nippanappa lyhyeksi ja tein pari kerrosta lisää. Mutta kuviot jäivät siis ekaan sukkaan vääriksi. 

No sitten oli edessä pohdinta tehdäkö toinenkin sukka samanlailla väärin vai oikein. Kyselin ystäviltä gallupia ja kaikki vastasivat samanlailla: Tottakai samanlailla väärin! Mutta minäpä tein toisin! Halusin nähdä miltä kuvio oikeasti näyttää, joten tein toisen sukan oikein :) Paitsi kantapään tein yhtä rumaksi. Miten sinä olisit tehnyt?

Mutta 

Olen niin onnellinen, että sain nämä sukat aikaiseksi!!!!!

Minulla on aina villasukat jalassa. Jopa vanehmpieni luona kyläillessä vaikka siellä on sisäläpötila hellelukemissa mummon palellessa villatakki päällä :) Eli ehkä olen perinyt jotain mummoltani..... 

Sukkani oli siis malli Sunshine

Ja tästä haaveilen seuraavaksi, mutta ensi silmäyksellä en ymmärtänyt ohjeesta paljoakaan... 

Malli Lindsey

Nämä pikkuiset sukat sain paikattua vihdoin, että Kuopus saa ne käyttöön :) Täällä postaus näistä pari vuotta sitten, kun valmistuivat isosiskolle, joka ei silloin ollut niin kovin iso. Eikä ole kyllä vieläkään <3