Jee valmis ja ihanampi kuin osasin kuvitella!

Tämä villatyön olen aloittanut jo kaksi vuotta sitten, kun vasta aloitimme rakennuttamaan kotiamme. Sain anopilta joululahjaksi 10 kerää Huopanen-lankaa ja ajattelin virkata niistä maton. Näin jossakin ohjeen, oli muistaakseni Novitan. Kyseessä oli pyöreä matto, mutta halusin pitkän maton, koska pyöreiä oli jo muitakin tekeillä :D 

Eli pylväitä pylväiden päälle ja seitsemän kerän virkkauksen jälkeen päätin pituuden riittävän. Sitten työ tennispallon kera pesukoneeseen 40´ ja työ huovuttui juuri niinkuin halusin. Ohje oli muistaakseni kiinteillä silmukoilla, mutta halusin kokeilla pylväillä, jotta lopputulos ei olisi niin tiivis, vaan ehkä pitsisempi. Ja niin olikin! 

Mutta lapsiperheen matoksi työ on ehkä löysä, eikä pysy juoksevien jalkojen alla paikallaan. Joten torkkupeittona työ on nyt parhaimmillaan. Reunapitsin tein ohjeen mukaan ja se kruunasi koko peiton! Väreiltään täydellinen, kun vertaa lattiaamme ja ihana pehmeä villapeitto sohvalle. Eikä kutita vaikka on villaa :) Olen niin innostunut torkkupeitoista kylmän syksyn keskellä! Ihana käpertyä sohvalle peittojen alle takkatulen loisteessa <3 Ja kun keinutuolimme on joskus korjattu, peitto voi olla myös keinutuolin pehmusteena, jos pituus vaan mahtanee riittää. Myös toinen peitto on viimeistelyä vaille; eli lisää tulossa!

Ja twitterpeittohaaste on edelleen käynnissä! Muutamia tilkkuja on tullut jo postissa ja huomenna tiedän saavani lisää, ihanaa! Eli saavutin twitterissä sadan seuraajan rajan muutama vko sitten ja nyt tavoitteena täällä blogissa ja twitterissä saada sata tilkkua ja tehdä niistä peitto joululahjaksi hyväntekeväisyysajatuksella. Kohde mietinnässä, mutta muodostunee paremmin peiton koon ja värin mukaan :) Tässä peitonalkua: 

Pari saapunutta puuttuu kuvasta ja kirjain t on ihan huippumahtava idea! Twitterlintu tai  loputkin kirjaimet olisi mahtava juttu! Hauska nähdä millainen peitosta tulee, kun jokainen tilkku on ihanasti tekijänsä näköinen, mahtavaa!

Kesäliina kesäfiiliksissä

Tässä tämä huovutettu liina, josta mainitsin edellisessä postauksessa. Kuukausi on vierähtänyt ja kesä on täydessä vauhdissa. Meillä on aloitettu pihan muokkaus ja sateesta en voisi olla enempää iloinen! Kylvettiin torstaina nurmen siemenet ja nyt vaan odotellaan vihertämistä. Ja hain myös siskoltani taimia jos jonkinlaisia härkistä jäkkärään - Nyt ihmettelen että mikäs taimi oli mikäkin :) Mutta eiköhän ensi vuonna meillä täällä edes jotain kasva! Tällaisesta määrästä perennoja on jonkin pakko alkaa kukoistaa! Eniten melkeinpä odotan ruusujen kukoistusta!

Mutta nyt takaisin sisähommiin :)

Tämän liinan siis huovutin jämävilloista kerho-ohjaajien lahjojen jälkeen ja huomasin tehneeni liian ison   liinan huopamäärään nähden. Mutta eipä pöytäliinana haittaa, jos on joiltain kohdin hieman ohut. Muutoinkin kuviointiin olisi pitänyt panostaa enemmän, ettei olisi valkoinen olisi jäänyt noin raidoiksi. Mutta kyllä lopputulos silti miellytti silmääni. Kädet sai kyllä jumppaa tätä huovuttaessa ja piti ottaa ihan jalat käyttöön. Eli ensin asettelin huopaa "syiden" mukaan eri päin eri kerroksiin ja sitten hieroin ensin käsin ja sitten bambuverhon sisällä. Lopuksi kylmään ja kuumaan veteen vuorotellen ja paiskoen kylppärin lattialle. Jos joku kaipaa oikeita ohjeita huovuttamiseen, niin Neulanhaltijalta niitä varmasti saa. Itse olen aiemmin huovuttanut hattuja Neulanhaltijan kanssa ja ne onnistui huippuhyvin :)

Vihreämpi puoli

Punaisempi puoli

Haravarpaat....

Nyt minulla on kesken valkoinen Asterimatto trikookuteesta ja pikkusiskon pitsihattu (ja paljon muuta), että niitä voi odotella seuraavaksi tänne ilmestyvän, kun kasvien ihmeellisestä maailmasta ehdin ne valmiiksi virkkaamaan. Olen silti teidän blogejanne seuraillut ja ihaillut ihania lettikampauksia, tilkkutöitä ja virkkauksia. Kommentoimaan pihalta en ole ehtinyt, mutta virkkuukoukku on ollut silti melkein päivittäin kädessä. Eli kesä taitaa kulua ulkona niinkuin kuuluukin :) Mutta yhteistä puutarhanhoidossa ja käsitöissä on se, että selkä on jumissa joka tapauksessa ;) 

Nautitaanhan kesästä ja kukkasista!

Äitienpäivälahjat ja muisto kerho-ohjaajille

Olipas meillä hauskaa lasten kanssa äitienpäiväviikolla, kun innostuimme huovuttamaan pannunalusia äideille ja kerho-ohjaajille muistoiksi. Lapset innostuivat valtavasti saippualla sotkemisesta ja esikoinen olikin jo huovuttanut joulun alla eskarissa. Alkuun lapset hankasivat töitä käsillä lattiaa vasten ja loppu huovutettiin bambuverhon välissä hankaamalla ja ihan viimeiseksi paiskottiin huovutuksia lattiaan. Sehän vasta hauskaa oli! Olen aikaisemmin huovuttanut hattuja Neulanhaltijan opastuksella ja nyt yritin muistella silloin saamiani ohjeita. Ja jos tykkää huopahommista, niin kannattaa käydä Neulanhaltijan blogissa kurkkaamassa hienoja töitä. Huovutus on yhtä aikaa niin helppoa ja hankalaa. Kyllä töistä näkee, kun ammattilainen on ne tehnyt :)

Annoin lasten huovuttaa ja taiteilla itse, että ovat oikeasti lasten tekemiä ja näköisiä. Pannunalusiksi täydellisiä! Parasta huovutuksessa oli, että 6v. ja 5v. jaksoivat tehdä työnsä loppuun ja useamman, että suosittelen kokeilemaan huovutusta lasten kanssa. Kun saimme lasten työt kuivumaan, tein lopuista huovista kaitaliinan, jonka esittelen seuraavassa päivityksessä, kun työ on kuivunut :) Niin ja lapset muovasivat myös matoja, jotka pitää neulalla huovuttaa loppuun, niin näette nekin myöhemmin :)

Kiitos uudelle lukijalle! Ja kiitos myös uusille twitter-seuraajille! Ollaan oltu paljon lasten kanssa ulkona ja käsityöt ovat jääneet hieman vähälle, mutta eilen kaivoin ystäväni inspiroimana mattovirkkuun esiin ja mies kaipaa verhoja olohuoneen ikkunaan, että eiköhän tämäkin blogi päivity, kunhan saan hommia valmiiksi :) Mutta ihanaa on, kun lasten kanssa pääsee nopeammin ulos, kun ei tarvitse pukea niin paljoa päälle. Hetki sitten kasattiin trampoliini pihalle :)

Huovutettuja joulukoristeita

Pidän huovuttamisesta; Huopakoristeet ovat ihanan lämmintunnelmaisia ja huovuttaa voi vaikka vati kädessä telkkaria katsellessa :) Huovutetun joulukuusen ja joulupallot olen tehnyt Neulanhaltijan opastuksella. Pallojen ja sydämen sisällä on styroksipallo, mutta kuusi ja yksi pallo on huovutettu läpikotaisin. Kuviot on neulahuovutettu. Kuusen tähti on virkattu ja valot kirjailtu, samoin kuin kokonaan huovutetun pallon kiemurakuvio. Alla olevat sydämet on tehty askarteluhuovasta ja reunaan kirjailin pykäpistoja. Näitä palloja ja sydämiä en laita kuuseen vaan ikkunaan. Nämä ovat niin mukava ja vaivaton tehdä, että näillä voisi muistaa vaikka kerho-ohjaajia.

Käsilaukku huopasesta

Näin Strömsössä ihania Huopasesta neulottuja kasseja viime keväänä ja ne painuivat mieleeni. Nyt tein itse mielikuvan perusteella samankaltaisen. Kuitenkin tämän huovutettua huomasin, että kannattaa neuloa todella löysällä käsialalla, niin neulos huopuu paremmin. Sama vika oli varmaan keväällä virkatuissa pannulapuissa. Linnun helmet on tiukasti ommeltu kiinni käsin, mutta höyhen siipenä voi saada kolhuja itseensä, jos tästä joku pikkutyttö saa laukun itselleen. Mutta ommellaan sitten uusi siipi tilalle. Kireän käsialan omaavana keskityn neuloksen löysyyteen ensi kerralla - ja taas on seuraava visio mielessä, vastaava itselleni tai vaikka joululahjaksi ;) Ajoissa kun aloittaa, voisi saada useamman itsetehdyn joululahjan aikaiseksi!

Hassut hatut

Nämä ovat ne viime talvena huovuttamani hatut, joita sai paiskoa kylppärin lattiaan mielin määrin! Näitä aikaisemmin en ollut kokeillut kuin neulahuovutusta ja tein nämä ystäväporukassa, jossa oli asiantunteva ohjaaja ja hyvinhän hatut ohjauksessa onnistuivat. Pojat tykkäävät ottaa nämä myös roolileikeissä päähänsä :) ja ovat kuulemma ihan kuin pupun korvat.... Innostuin huovutuksesta, niin että olisi kiva huovuttaa pulkkapeitto ja matto, kunhan joskus olisi siihen aikaa. Taustalla näkyy teini-iässä tekemäni tilkkutäkki, joka palvelee hyvin nurmikolla ja rannalla edelleen. Täkki on tehty pääasiassa vanhoista vaatteista, eli niinkuin pitääkin. Tilkut muistuttavat eletystä elämästä :)

Omena oo omppomppoo

Kesä vetää puoleensa, mutta tässäpä lämpimän kesän tuloksia. Maukkaita virkattuja kirkkaanpunaisia omenoita. Virkattujen omenoiden seuraksi kaivoin viime jouluksi huovuttamani omenat. Molemmat lajikkeet sopivat pikkulasten leikkiin, joulukoristeeksi, tai vaikkapa mummon ostaman omenapuun oksille, kun pikkupuu ei vielä itse omenoita tuota. Huovuttamista pääsin viime joulukuussa kokeilemaan ja se oli huippuhauskaa, kun sai paiskoa ja läpytellä saippuavettä. Voin joku päivä laittaa kuvat tänne myös silloin huovuttamistani poikien hauskoista hatuista :) Eilen illalla inspiraation tuloksena syntyi myös vesimelonin siivu. Olisikohan kovin työlästä virkata viinirypäleterttu? Virkkuukoukku kyllä hikoilee sormissa näillä helteillä, niin täytyy ommella välillä!

Kasvakoon tulppaanit, lemmikit, ruusut ja muutkin kukkaset

Tässäpä nämä pienet äitienpäivälahjat vihdoin! Halusin kuvata ne oikeassa ympäristössään, eli mummilan puuhellan reunalla :) Huopasesta virkatut pannulaput, joissa vanhan ajan tyyliin kirjottuja kukkasia. Palauttelin mieleen varsipistot, linnunsilmäpistot, laakapistot ja ruusut (joiden pistojen nimeä en löytänyt kuin japanilaisesta kirjontakirjasta). Ruusupannulappu kannattaa klikata isoksi, jotta näkee ruurujen kiemurat, kun ovat niin pieniä tuossa kuvassa. Pieni enkeli on virkattu isomummon iloksi. Enkeleitä tulee lisää sekä virkaten että neuloen viimeistään jouluksi ;) Suosikkienkeleitä ovat mm. huopasesta virkatut enkelit pöydälle ja tärkätyt pitsienkelit roikkumaan ikkunaan tai vaikkapa joulukuuseen. Mutta seuraavaksi vielä kesäisempiin hommiin, nukkekodin mansikkakakun pariin!