Kauluri lapselle ja lapseni virkkaa!!!!!

Lapset  ovat perineet isomummon neuloman kaulurin, joka on ollut kovassa käytössä miehelläni ja nyt jo neljännellä lapsellamme. Kauluri on täydellinen, ohuesta langasta neulottu, venyy tarpeen mukaan ja on villaa. Kauluri on yksivuotiaan kokoa ja nyt halusin tehdä kolmevuotiaallemme kaulurin. Mallia otin silmämääräisesti ja Nalle-langalla puikot viuhumaan. Ihan tyytyväinen olen lopputulokseen, vaikka täydellisyydestä omani on kaukana.... Mutta alla kuva alkuperäisestä sinisestä Täydellisestä mallista :)

Ja Esikkoni on oppinut virkkaamaan!!!! Miten iloiseksi se minut saakaan! Joskus vuosi sitten yritimme, mutta Esikolta puuttui kiinnostus ja Väliveljeltä innostusta löytyi, mutta sorminäppäryys ei riittänyt. Nyt siis Esikko oppi koulussa silmukoiden salat ja Väliveli tulee taas vauhdilla perässä. Nähdessään isoveljen virkkaamassa, pikkuvelikin sai muutaman silmukan aikaiseksi. Kyllä kilpailu on kovaa veljien välillä! Kolmivuotiaallakin tahtoa käsitöihin olisi, mutta hankalaahan se niin pienelle on. Onneksi on pahviset ompelukuvat ja iso muovineula! :) On niin mukavaa, jos/kun lapset innostuvat itse kokeilemaan!

Jee valmis ja ihanampi kuin osasin kuvitella!

Tämä villatyön olen aloittanut jo kaksi vuotta sitten, kun vasta aloitimme rakennuttamaan kotiamme. Sain anopilta joululahjaksi 10 kerää Huopanen-lankaa ja ajattelin virkata niistä maton. Näin jossakin ohjeen, oli muistaakseni Novitan. Kyseessä oli pyöreä matto, mutta halusin pitkän maton, koska pyöreiä oli jo muitakin tekeillä :D 

Eli pylväitä pylväiden päälle ja seitsemän kerän virkkauksen jälkeen päätin pituuden riittävän. Sitten työ tennispallon kera pesukoneeseen 40´ ja työ huovuttui juuri niinkuin halusin. Ohje oli muistaakseni kiinteillä silmukoilla, mutta halusin kokeilla pylväillä, jotta lopputulos ei olisi niin tiivis, vaan ehkä pitsisempi. Ja niin olikin! 

Mutta lapsiperheen matoksi työ on ehkä löysä, eikä pysy juoksevien jalkojen alla paikallaan. Joten torkkupeittona työ on nyt parhaimmillaan. Reunapitsin tein ohjeen mukaan ja se kruunasi koko peiton! Väreiltään täydellinen, kun vertaa lattiaamme ja ihana pehmeä villapeitto sohvalle. Eikä kutita vaikka on villaa :) Olen niin innostunut torkkupeitoista kylmän syksyn keskellä! Ihana käpertyä sohvalle peittojen alle takkatulen loisteessa <3 Ja kun keinutuolimme on joskus korjattu, peitto voi olla myös keinutuolin pehmusteena, jos pituus vaan mahtanee riittää. Myös toinen peitto on viimeistelyä vaille; eli lisää tulossa!

Ja twitterpeittohaaste on edelleen käynnissä! Muutamia tilkkuja on tullut jo postissa ja huomenna tiedän saavani lisää, ihanaa! Eli saavutin twitterissä sadan seuraajan rajan muutama vko sitten ja nyt tavoitteena täällä blogissa ja twitterissä saada sata tilkkua ja tehdä niistä peitto joululahjaksi hyväntekeväisyysajatuksella. Kohde mietinnässä, mutta muodostunee paremmin peiton koon ja värin mukaan :) Tässä peitonalkua: 

Pari saapunutta puuttuu kuvasta ja kirjain t on ihan huippumahtava idea! Twitterlintu tai  loputkin kirjaimet olisi mahtava juttu! Hauska nähdä millainen peitosta tulee, kun jokainen tilkku on ihanasti tekijänsä näköinen, mahtavaa!