"Ystäväni on kuin villasukka..."

Viime keväänä ystäväni paljasti, ettei omista yhtiäkään villasukkia. Minusta se oli vallan kummallista. Koko elämäni minulla on ollut liikaakin villasukkia (jos villasukkia voi olla liikaa...) koska äitini ja mummoni ja mieheni mummo ovat neuloneet sukkia lakkaamatta. Ja rakastan villasukkia, -lapasia ja -paitoja! Miten maailmassa (tai kylmässä Suomessa) voi olla ihminen, joka ei omista villasukkia!?!

No hetihän laitoin tuumasta toimeen, mutta toimiminen kesti hieman kauemmin alun ajatusta. Kesä ja vuorotyön aloittaminen saivat neulomisen jäämään taka-alalle, mutta nyt ovat sukat vihdoin valmiit! Ensin sukkien piti olla yllätys, mutta halusin ystäväni valitsevan värit ja hän halusi tasaraitaa. Mutta jotain ylläriä piti olla, joten tein pienen kuvion siirtyvästä resorineuleesta, joka jatkuu jalkapöydän päällä. Ja tietenkin kaksinkertainen kantapää. Olipa muuten keittiön pöytäliina huono kuvausalusta....

Onni alkaa lämpimistä jaloista, 

eikös se niin ollut?

Ja twitterpeittohaaste on saanut jo monta osanottajaa - ihanaa!!!

Yksinäinen sukka

Tämä sukka valmistui toisen adventin aikaan. Surullisinta on, että tämän sukan pari oli mennyt jo lahjaksi uuteen kotiin 6.11, joten tämä toinen yksilö oli pahasti myöhässä ja päivitys vielä pahemmin myöhässä....

Syksyyni on kuulunut äärilaidasta toiseen kokemuksia. Olen ollen unelmieni työpaikassa, jouluapulaisena Pentikillä. Se on ollut voimia antava tekijä kaikkeen muuhun, mutta kuluttanut ehkä muuta perhettä sitäkin enemmän. Toiseen äärilaitaan sisältyy mummon hautajaiset. Mummoa on ikävä, mummon naurahduksia ja hyvää tuulta.  

Mutta näine kokemuksineen myös joulu meni hieman nopeasti ohi ja blogitkin ovat olleet hiljaa....

Mutta palatakseni sukkaan, tämä kuplasukka on ollut omistajallaan nyt jo tovin. Ja omistaja oli siihen yhtä tyytyväinen kuin tekijäkin. Googlasin kuplasukka, koska olin nähnyt näitä niin monessa blogissa eri väreissä. Ja ohjekin löytyi, selkeä sellainen. Värit olivat sukassa ensin toisinpäin, mutta näin päin sukka oli paremman näköinen. Ja tällaisia täytyy valmistaa lisää, oli sen verran hauskaa. Vaikka lapasiakin! Ja kaksinkertainen kantapää sopi sukkaan hyvin :)

Tällaiset lahjat meni kerhotädeille ennen joulua :) Bamburätin kerhotäti oli saanut jo aiemmin ja toivoi uutta :)

Ja olen katsellut Strömsötä Ylen Areenasta, kun muuta ei vapaa aikana ole jaksanut tehdä. Joulujaksossa vilasti keittiössä aivan ihana virkattu liina. Bongaa se siis kuvasta ja ihastu mukana! 

Twitterpeittohaaste on kesken, ei ehtinyt peitto joululahjaksi. Joten tilkkuja saa vielä postittaa tammikuun ajan! Ja luulen, että blogikin tästä virkistyy....

;)