Tämä vaaleanpunainen neulos oli alunperin minun tunika. Alaresori oli rinnanalusresori ja hihat olivat tuollaiset lyhyet. Olen aloittanut projektin kauan sitten ja kuva alkuperäisestä tunikasta on jo kadonnut. Ruusukangas on uutta ja kaavaan katsoin mallia tytön kaupasta ostetusta villatakista. Ja olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen!
Aluksi hankaluuksia aiheutti kaulus. Oli vaikea ommella puuvillakangasta joustavaan vanhaan neulekankaaseen. Lopulta päädyin kuminauhaan, joka tasasi kauluksen rypytyksen. Toinen hankaluus oli hihansuut. Ensin meinasin tehdä napilliset, mutta käytäntö oli helpompi kuminauhoin. Hihat olivat yllättävän helppo ommella ja napitkin menivät paikoilleen sukkelasti yhdessä illassa. Napinlävistä ei tarvitse edes puhua... ne aiheuttivat harmaita hiuksia...
Mutta lopputulos tyydytti sekä minua että tytärtä! Oikea ompelija ei ehkä yhdistäisi näin erilaisia kankaita, mutta tästä tuli hyvä. Puuvillakangas tukevoittaa hieman lörpähtänyttä neulosta.
Napitkin ovat kierrätettyjä, peräisin yhdestä aikanaan pojille kirpparilta ostetusta paidasta. Alaresorin vain siksakkasin, niin näyttää yhtä rosoiselta kuin työn tekijäkin :)
Mutta tämä tyytyväinen tuunausprojekti innostaa tekemään lisää - minulla on säästössä vanhoja vaatteita muitakin - katsotaan mitä niistä kehkeytyy! Suunnitteilla ainakin hellemekko!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti