Nyt keväällä tosiaan merkkipäiviä riittää ja tässä muutama pieni lahja pääsiäisen tienoolta.
5-vuotiaamme sai lahjaksi Supermarion "tähtiystävän", joka on ommeltu vanhasta lakanasta ja silmät ovat gollegehousuista. Poika oli iloinen avatessaan paketin ja minä tietenkin kerroin pojalle hienosta kierrätysajatuksesta kankaiden suhteen ja poikapa siihen totesi napakasti: "Etkö äiti ymmärrä, että kaupastakin saa ostaa kankaita?! Gollegehousuista silmät, hö!"
Ja tässä nimpparilahja rakkaalle miehelleni: omakuvakirjanmerkki. Ihan höpsö lahja sinänsä, mutta tarpeellinen ja joka silmukka on virkattu rakkaudella <4 (sydämessä nelonen kolmosen sijaan, koska meillä on neljä lasta...) Jalat ovat miehellä kippurassa, mutta sehän kuuluu asiaan, koska mieheni juoksee koko ajan ja joka paikkaan. Juoksee tosiaan niin paljon, että lapsillamme ei ole aina käsitystä millaisia matkoja kuljetaan autolla ja millaisia jalan. Välillä tulee hämmentäviä tilanteita, kun lapset kysyvät "Voinko jäädä kyydistä pois ja juosta loppumatkan" tai "Mennäänkö koko perhe juosten mummille ja ukille?" (jonne on 20km....)
Ja tässä vielä yksi kirjanmerkki seurakunnan työntekijälle 60v. lahjaksi, harmaana aika tyylikäs.
