Olen muutaman vuoden ajan tehnyt kattoon roikkumaan piparikalenterin ja tänä vuonna visioin sen parissa muutossakin mukana kulkeutuneeseen "ajopuuhun". Kuva oli hankala ottaa, koska kalenteri on aivan katon rajassa ja meillä ei keittiö ole kaikkein valoisin paikka. Mutta ajatus tulee selville. Tosin ajatus ei auennut muille perheemme jäsenille. Pojat keskustelivat heti, kuka saa syödä minkäkin päivän piparin. Ja kattoon tätä virittäessämme lapset olivat iltapalalla ja ilmeet kertoivat kaiken. Yksi uskalsi avata suunsa ja kysyi mikä mahtaa olla tässä ideana ripustaa puunpala kattoon ja mieskin uskalsi avata suunsa sen jälkeen. Mutta nytpä se kuitenkin katossa roikkuu ja luo joulun odotuksen tunnelmaa tupakeittiössä :) Visio kalenterista oli mieletön ja työstäessä tätä meinasin epäillä ideaa, mutta katossa kalenteri näyttä mielettömän hyvältä! Ja piparin ja kanelitankojen tuoksu on mahtava; Nyt meillä tuoksuu joulu! Miten voikaa yksi puunpala näyttää kauniilta! Ihanat tätini ideoivat jo aiemmin mainitsemallani käynnillään, että puuhunhan voi vaihtaa keväiset koristeet, kun joulunaika on ohi; Eivätkä jouluvalotkaan varmasti näyttäisi hassummalta puussa.
Alimmaisessa kuvassa näkyy aiempien vuosien kranssimaista mallia, joka taisi olla vähän enemmän muiden mieleen ;) Parempaa kuvaa en siitä arkistoista löytänyt, mutta idea tulee kuvasta selville.
Aikaisempien vuosien malli
Ja iloisena uutisena teille uskolliset blogini lukijat, että joulukuun alkaessa blogissani on arvonta kiitokseksi kaikista ihanista kommenteista! Näin olin ajatellut tehdä jo puoli vuotta sitten blogini täyttäessä yksi vuotta, mutta muuttokiireiden silloin painaessa, arvonta siirtyi nyt jouluun. Mutta siitä parin päivän päästä lisää! :) Ihana pakkanen ja pieni määrä lunta saa suupielet kääntymään ylöspäin!
