Kesäliina kesäfiiliksissä

Tässä tämä huovutettu liina, josta mainitsin edellisessä postauksessa. Kuukausi on vierähtänyt ja kesä on täydessä vauhdissa. Meillä on aloitettu pihan muokkaus ja sateesta en voisi olla enempää iloinen! Kylvettiin torstaina nurmen siemenet ja nyt vaan odotellaan vihertämistä. Ja hain myös siskoltani taimia jos jonkinlaisia härkistä jäkkärään - Nyt ihmettelen että mikäs taimi oli mikäkin :) Mutta eiköhän ensi vuonna meillä täällä edes jotain kasva! Tällaisesta määrästä perennoja on jonkin pakko alkaa kukoistaa! Eniten melkeinpä odotan ruusujen kukoistusta!

Mutta nyt takaisin sisähommiin :)

Tämän liinan siis huovutin jämävilloista kerho-ohjaajien lahjojen jälkeen ja huomasin tehneeni liian ison   liinan huopamäärään nähden. Mutta eipä pöytäliinana haittaa, jos on joiltain kohdin hieman ohut. Muutoinkin kuviointiin olisi pitänyt panostaa enemmän, ettei olisi valkoinen olisi jäänyt noin raidoiksi. Mutta kyllä lopputulos silti miellytti silmääni. Kädet sai kyllä jumppaa tätä huovuttaessa ja piti ottaa ihan jalat käyttöön. Eli ensin asettelin huopaa "syiden" mukaan eri päin eri kerroksiin ja sitten hieroin ensin käsin ja sitten bambuverhon sisällä. Lopuksi kylmään ja kuumaan veteen vuorotellen ja paiskoen kylppärin lattialle. Jos joku kaipaa oikeita ohjeita huovuttamiseen, niin Neulanhaltijalta niitä varmasti saa. Itse olen aiemmin huovuttanut hattuja Neulanhaltijan kanssa ja ne onnistui huippuhyvin :)

Vihreämpi puoli

Punaisempi puoli

Haravarpaat....

Nyt minulla on kesken valkoinen Asterimatto trikookuteesta ja pikkusiskon pitsihattu (ja paljon muuta), että niitä voi odotella seuraavaksi tänne ilmestyvän, kun kasvien ihmeellisestä maailmasta ehdin ne valmiiksi virkkaamaan. Olen silti teidän blogejanne seuraillut ja ihaillut ihania lettikampauksia, tilkkutöitä ja virkkauksia. Kommentoimaan pihalta en ole ehtinyt, mutta virkkuukoukku on ollut silti melkein päivittäin kädessä. Eli kesä taitaa kulua ulkona niinkuin kuuluukin :) Mutta yhteistä puutarhanhoidossa ja käsitöissä on se, että selkä on jumissa joka tapauksessa ;) 

Nautitaanhan kesästä ja kukkasista!

Äitienpäivälahjat ja muisto kerho-ohjaajille

Olipas meillä hauskaa lasten kanssa äitienpäiväviikolla, kun innostuimme huovuttamaan pannunalusia äideille ja kerho-ohjaajille muistoiksi. Lapset innostuivat valtavasti saippualla sotkemisesta ja esikoinen olikin jo huovuttanut joulun alla eskarissa. Alkuun lapset hankasivat töitä käsillä lattiaa vasten ja loppu huovutettiin bambuverhon välissä hankaamalla ja ihan viimeiseksi paiskottiin huovutuksia lattiaan. Sehän vasta hauskaa oli! Olen aikaisemmin huovuttanut hattuja Neulanhaltijan opastuksella ja nyt yritin muistella silloin saamiani ohjeita. Ja jos tykkää huopahommista, niin kannattaa käydä Neulanhaltijan blogissa kurkkaamassa hienoja töitä. Huovutus on yhtä aikaa niin helppoa ja hankalaa. Kyllä töistä näkee, kun ammattilainen on ne tehnyt :)

Annoin lasten huovuttaa ja taiteilla itse, että ovat oikeasti lasten tekemiä ja näköisiä. Pannunalusiksi täydellisiä! Parasta huovutuksessa oli, että 6v. ja 5v. jaksoivat tehdä työnsä loppuun ja useamman, että suosittelen kokeilemaan huovutusta lasten kanssa. Kun saimme lasten työt kuivumaan, tein lopuista huovista kaitaliinan, jonka esittelen seuraavassa päivityksessä, kun työ on kuivunut :) Niin ja lapset muovasivat myös matoja, jotka pitää neulalla huovuttaa loppuun, niin näette nekin myöhemmin :)

Kiitos uudelle lukijalle! Ja kiitos myös uusille twitter-seuraajille! Ollaan oltu paljon lasten kanssa ulkona ja käsityöt ovat jääneet hieman vähälle, mutta eilen kaivoin ystäväni inspiroimana mattovirkkuun esiin ja mies kaipaa verhoja olohuoneen ikkunaan, että eiköhän tämäkin blogi päivity, kunhan saan hommia valmiiksi :) Mutta ihanaa on, kun lasten kanssa pääsee nopeammin ulos, kun ei tarvitse pukea niin paljoa päälle. Hetki sitten kasattiin trampoliini pihalle :)

Dinomaailma

Tässä ehkäpä yksi hassuimmista käsitöistä, joita olen tehnyt! 

DINOMAAILMA, 

joka on tehty vanhoista vaatteista. Ajatus tähän syntyi jouluna, kun keskimmäinen sai lahjaksi muovisen dinomaailman, jossa oli dinosauruksia ihan hirveä määrä. Dinosaurukset eivät mahtuneet muovivuorelle, joten jatkopala oli ehdottomasti tarpeen. Alkuperäinen ajatus oli itse tehty automatto rikkoutuneen tilalle, mutta tämä meni nyt sen edelle. Enkä ole automattoakaan kuopannut. Tähän olen käyttänyt siis yhden mekon, kolme paitaa ja kahdet gollegehousut, sekä kukkuloiden sisään muutaman kirpparille kuuluneen t-paidan. Kun maailma oli ommeltu, piti saada tikattua maailma kasaan ja lapsilla oli asiasta oma visio: Kaloja, dinosaurusten jälkiä, kukkia ja pesä. Tämän maailman ei ollut tarkoitus siis olla huolitellun ja kauniin näköinen, vaan repaleinen ja rouhea. Alimmassa kuvassa näkyy lasten suunnitelmat. Tätä maailmaa on ommeltu koko kevät ja lapset ovat leikkineet sillä jo keskeneräisenä, joten tämä on varmasti lasten mieleen, vaikka ei kaikkia sisustuksellisia kriteerejä täytäkään :) Itselleni oli mukavaa kirjoa käsin kukat ja pari kalaa, ja hankalinta tikata kuvioita ompelukoneella. Onneksi keksin, että koneessa on siksak ja pakki :D Mutta täytyy sanoa, että hatunnosto heille, joiden koneella ommeltu tikkausjälki on kaunista ja kone tottelee "kuviokäskyjä". Pääasia, että lapset olivat ihan superinnoissaan ja lelut jäivät odottamaan aamua!

Kivikko

Kukkulan juurella kukkaset ja "siksak"pesä

Hai ja valas

Lasten suunnitelmat