maanantai 15. helmikuuta 2016

Kevään keskeneräiset




Silmukan saalistus haastoi Kevään keskeneräiset-projektiin kaikkia kässäbloggareita. Ensin ajattelin, että apua enpä taida jaksaa, mutta sitten katselin yöpöydän päällystää ja totesin, että pakko ottaa haaste vastaan! Ei nimittäin pöydästä näkynyt yhtään pintaa, oli lankakerää, keskeneräistä ja purettua työtä pöydällä. Siispä otan haasteen vastaan siistimisajatus toivonpilkkeenä silmäkulmassa ja osallistun näillä: 

Ensimmäisessä kuvassa purettu puutarhapalttoo, jonka mallia aioin muuttaa nähtyäni tuntemattomalla kauniilla naisella yllä kauniin mallinen neuletakki.


Toinen on jämälankatorkkupeitto. En tiedä mihin jämälangat riittävät, mutta pakko saada pikkukerät hyödynnettyä johonkin järkevään.


 Kolmas on musta työ! Kyllä virkkaan mustasta langasta isoa pitsiympyrää, mutta en vielä paljasta mihin...


Neljäs työ on villahuivi, jota ei ole tullut käytettyä. Siihen aion tehdä pitsisemmän reunan.


Viides työ on kaikkein tärkein. Kummitytön villasukat. Otin tämän jo uudelleen käsiini. Ja olen purkanut tämän neljä kertaa, mutta nyt on jo ensimmäinen varsi tehty. 

Eli projektiin lähteminen kannatti jo nyt!

4 kommenttia:

  1. Hyvät kuvat tulivat :D Mulla odotti yksi sukkapari vuosia, lanka vain ei iskenyt, sain ne viimein valmiiksi ja loppujen lopuksi pääteltyäkin, hirveä urakka yksissä sukissa :D

    VastaaPoista
  2. Joskus uuden inspiraation odottelu voi tuoda vielä parempia ideoita kehiin. Eli keskeneräisyys on osa prosessia, yleensäkin elämässä. :)

    VastaaPoista
  3. Kivan näköisiä töitä ilmoitit haasteeseen mukaan. Kiitos, kun lähdit mukaan ja tsemppiä! :)

    VastaaPoista