Tätä mattoa tehdessä valitin langan loppusen vaarasta miehelle, ja keskustelumme ajautui inspiraation ja ohjeen mukaan tekemiseen. Jos mieheni tekisi käsitöitä, hän kokeilisi uusia ja haastavampia tekniikoita ja lopputulos olisi taattu. Perustelin tekemisiäni ilman ohjeita inspiraation kuuntelemisella ja itsensä toteuttamisella, mutta jäin miettimään asiaa. Ehkä jos sitä joskus seuraisikin jotain uutta, voisi saada aikaan jotain hämmästyttävän ihmeellistä. Ja tässäpä onkin käsityön ilon juju: Saa toteuttaa itseään, mutta kun inspiraatio loppuu tai haluaa jotain erilaisia, ohjeita löytyy jokaiseen makuun: pieniä ja isoja töitä, helppoja ja haasteellisia hommia. Tähän jää koukkuun!
Viime päivinä olen myös selannut paljon erilaisia käsityöblogeja, ja kylläpä niitä riittää! On mukava nähdä kuinka kauniita teoksia ihmiset osaavat neuloa ja ommella. Ja blogeja selatessa huomaa myös, että vaikka kaikki ideat ovat jollain tavalla toistensa kaltaisia, kaikki työt ovat kuitenkin uniikkeja ja tekijänsä käsiala näkyy töissä. On kiva ihastella toisten tekeleitä. Kiitos teille, jotka näiden kaikkien ihanien blogien maailmassa luette myös minun blogiani!
Kiitos itsellesi! Minustakin on mukava seurata toisten blogeja!
VastaaPoistaTämä pitkä matto on tosi hieno, toivottavasti ei ole hartiat liian jumissa projektin päätteksi :-) Kuinka suurella koukulla tapaat virkata trikookudetta?
Ihanaa loppuviikkoa!
Numeron 10 bambukoukulla, on ollut mielestäni hyvä, vaikka pienimmissä pitsitöissä pidän metallikoukusta enemmän. Ja hartiat ovat tosiaan hieman kärsineet, mutta pulkkamäki lasten kanssa on hyvää vastapainoa jumihartioille :)
VastaaPoistaVau! Todella kaunis matto! Miten muuten matossasi päättely tapahtui? Olen tuota seikkaa yrittänyt tässä metsästää netistä.
VastaaPoista