Kasveja ikkunalta ja menneisyydestä

Kevät saa taas erilaisen harrastelijan puhkeamaan kukkaan. Vaikka joka vuosi ajattelee että eipä kasvattaminen niin tuotteliasta ollutkaan, niin aina uudelleen auringon esiin tullessa on pakko saada laittaa kädet multaan. Istutan esikasvatusta vaativat kukkaset ja hyötykasvit vessapaperirulliin tai kananmunakennoihin. Nyt minulla ensimmistä kertaa kasvihuone käytössä ja kokeilen pitkästä aikaa kurkkua ja jopa kesäkurpitsaa :) Minikasvihuoneeksi sopii mitä parhaimmalla tavalla viinirypälerasiat tai Foccacia-leivän kotelo! Ylimmässä kuvassa kesäkurpitsat, vaaleanpunaisessa kurkut, minikasvihuoneessa valkoista ja keltaista mustasilmäsusannaa ja pienissä ämpäreissä papuja. (Taimikasvatus arkisesti verho-ompelun vieressä, kankaan kulma näkyy kuvassa - verhot ovat hyvällä mallilla, ehdin saada verhot ikkunaan ennen kuin olemme asuneet talossa kaksi vuotta :)

Tomaatin taimia taidan ostaa pari kaupasta valmiina. Muutama vuosi sitten paritalossa asuessa kasvatin kurkkua ja tomaattia siemenestä ja kurkuista tuli niiiiiiin kitkerä ja tomaatteja kypsyttelin tuikkukynttilöillä ja saunassa, mutta niistä tuli lopulta syötäviä :) Niistä yritelmistä yritin etsiä blogista juttua, mutta en ollutkaan päivittänyt niitä tänne, joten alimmaisena yritelmistäni kuvia, jotta saatte nauraa #wannabepuutarhuri lle :)

Tässä itää jo kääpiösamettikukka, jonka versot sopivat salaattiin ja kukan voi myös istuttaa kukkapenkin reunaan koristeeksi :)

Kasvatan rairuohon kaverina herneen ja krassin versoja. Krasseja aion istuttaa suoraan myös ulos. Viime vuonna onnistuivat melkeinpä paremmin suoraan ulos istutettuna. Mutta molempien versot ovat huippukivaa vaihtelua salaattiin tai leivälle.

Sain siskoltani tuoksupelargonian ja muistaakseni valkoisen pelargian pistokkaat. Yritän nyt varjella niitä makuuhuoneen ikkunalla kuin kukkaa kämmenellä, koska pelargonia on yksi lempparikukistani. Tuoksupelargoniaa kasvatettiin ennen vanhaan kuulemma eteisessä ja oksaa humpasautettiin vieraiden saapuessa eteiseen. Näin pelargonian tuoksu toivotti tulijat leijaillen sisään tupaan. Ajatus oli viehättävä! Jos tykkäät pelargoniaoista, kannattaa kurkata siskoni (puutarhuri) blogista pelargonioiden hoidosta ja pirstokkaiden kasvattamisesta. Ihan sydäntä sykähdyttävää nähdä niin upeasti talven yli säilyneet pelargoniat, kun poikkesin siskoni autotallissa kurkkaamassa "Aarteita" livenä. 

Ja tässä hupaiset kasvatit vuodelta 2011, näistä olisi saanut ihan omankin postauksen:

Lämmityskypsytysyritys

Paleltuneet varret, raa'at tomaatit, vas. laidassa kurkun lehdet

Paljon satoa, mutta vihreää --> Makuuhuoneessa paperipussissa

Twitterpeitto valmis!!!!!

Twitterpeittohaaste on vihdoin valmis! 

Superkiitos kaikille osallistujille!

@tepallerina

@elmakoi

@Mägileena

@eevamutanen

@kaijakesti

Satu

Kätsy

"Timanttu" Iloa itse tehden- blogista

Hanna Mikkola

Natja Andiy-litensmå- blogista

Jonsku "Täällä ollaan- blogista

Johanna

Maija S.

Jonna

Riina

Essi

Ideahan syntyi, kun sain twitterissä 100 seuraajaa täyteen ja halusin juhlistaa sitä jotenkin hauskasti. 

100 seuraajaa = 100 tilkkua --> värikäs tilkkupeitto jollekin sitä tarvitsevalle; 

tällä visiolla hanke lähti käynttiin. Ennen kuin tilkkuja ehti postissa tulemaan, keksin peitolle Saajankin. Monen monta keräystä on aina menossa, mutta koin että peiton tarvitsee joku "hiljainen" arjen sankari. Peiton Saaja on koko elämänsä vapaaehtoistyötä tehnyt, ihana lämminsydäminen, minun silmissäni Sankari. Saaja ilahtui peitosta nähdessään sen, ja oma mielikin ilahtui, että peitto tulee varmasti käyttöön <3 

Tilkkuja siis tuli 130!!! Suurkiitos jokaiselle! Erityiskiitoksen ansaitsee kuitenkin Satu, koska teki puolet peiton tilkuista! :) Ja twitterin t-kirjaimen keksi virkata @elmakoi. Nyt twitterissä on jo 149 seuraajaa, joten seuraavakin juhlan paikka lähestyy :) Ja bloginikin on saanut muutaman uuden lukijan, tervetuloa mukaan! Tästä hyväntekeväisyyskäsityöhankkeilusta voisi tulla vaikka tapa! Peittoa oli sitä paitsi jännittävä työstää, koska lopputulos oli arvoitus viime metreille asti! Myös sytomyssyt ja nutut Etiopian vauvoille ovat olleet mielessä. Mutta niitäkin ehtii vielä puuhailemaan :)

Alla olevista kuvista näkee hauskasti kuinka eri puolta peitosta katseltaessa peitto näyttää ihan erilaiselta! Mielialan mukaan voi siis vaihdella peiton nurkkaa! Ja ensi huoleni peiton koosta oli turha, se on juuri sopiva torkkupeitto. Isoäidin neliöt näyttivät vievän voiton mallina. Neulottuja oli vain kaksi. Ja yksi huovutettu ruusu. Lapsilta kysyessä kaikkein värikkäimmät olivat suosikkeja. Saaja ei osannut nimetä suosikkiaan, piti peittoa kauniin värikkäänä - eniten mieltä lämmittää ajatus, kaikkien halusta olla mukana jakamassa palan itsestään!

Tästä kuvasta näkee vielä peiton koon 160cm leveän parisängyn päällä. 

Voin pyytää kuvaa vielä peitosta, kun saapuu perille kotiinsa <3

Vielä pienempiä kevätherkkuja!

Lasten kanssa kipeänä ollessa täytyy keksiä jotain hauskaa puuhaa sekä itselle että lapsille. Oli hauska miten pojatkin innostuivat muovaamaan ruokia otuksilleen. 6v. teki hampurilaisia dinosauruksille :) Askartelimme siis taikataikinasta, jota värjäsimme elintarvikeväreillä. Tahmeaa hommaa värin sekoittelun kanssa, mutta lopputulos on hauska. 4v. nukkekotiin oli ihana tehdä kevätkakkuja: macaronsseja, pullapitkoa, munkkia, pipareita ja leipää. Niin ja jätski ja hampurilaiset! Lapset keksivät ideoita niin nopeasti, etten meinannut ehtiä millään muotoilemaan kakkusia siihen tahtiin :) Kakkusia oli niin hauska tehdä, että kummityttökin sai tuplatuotokset näistä. Pitihän osa taikinasta jättää vaaleaksi, jotta voi leikkiä leipomista. Ja alla kuva myös lasten kakuista. 

Taikataikina on siis yksinkertainen, jos ohje on jollekin vieras:

2dl vehnäjauhoja

1dl suolaa

1dl vettä 

1 rkl ruokaöljyä

Ja kuivuu ihan huoneenlämmössä koosta riippuen 1vrk -->

Huippuidea!!!!

Katselin Strömsötä Ylen Areenasta ja siellähän oli mielettömän huippuidea!!!!

Hulavanteen käyttäminen kangaspuina. Lanka sidottiin vanteeseen ja lakanoista revitty kude pyöritettiin naruihin keskeltä alkaen. Ohjeet ovat ylen sivuilla. Tämä on pako toteuttaa! Terassille erivärisiä raidallisia pyöreitä mattoja useampi! Pitää vaan ensin käydä ostamassa hulavanne :) Josko siinä samalla saisi kapean vyötärön....

Ja twitterpeittohaaste on lankojen päättelyä vaille valmis :) 

Kevätherkkuja!

Olen innostunut katsomaan leipomusohjelmia. Itse olen kotileipuri ja leivon ihan perinteisiä piirakoita. Olisihan se mukava osata tehdä leivonnaisia macaronsseista prinsessakkuihin. Mutta koska marenkinikin aina lössähtävät, pidättäydyn virkkauksessa! Yllä siis hillopipari ja macaronsseja. Alla Dominoita, suklaahippukeksi ja suklaaleivoskeksi. Näitä on niin mukava virkkailla, kun aina saa edellistä virkatessa saa idean seuraavasta pikkuleivästä! Innostuin vielä virkkaamaan lisääkin herkkuja, mutta ne ovat vielä kesken. Sen sijaan kun taikina kuivuu, näette pian nukkekotiinkin herkkuja, joita puuhastelimme lasten kanssa. Alimmaisessa kuvassa näkyy lasten kotileikkinurkkausta; Pampulamme ruokkii nukkeaan ja pupuaan :) On hauska miten pienestä lapset osaavat hoitaa nukkea!

Reikäneulospipo

Elämäni ensimmäinen reikäneulospipo! Halusin itselleni kivan naisellisen pipon ja olen jo pitkään haaveillut opettelevani sekä palmikko- että reikäneulontaa. Sukkia suunnittelin, mutta piposta oli helppo aloittaa. Pipo on neulottu nro 6 puikoilla Novitan Kide-langalla ja ohje on Eskimo-pipo Garnstudion sivuilta. Sieltä löytyy ihania ilmaisia ohjeita joka lähtöön, pelkkiä hattuohjeita on reilusti yli kymmenen sivua :)  Langan kiteet eivät loista kuvissa, mutta sopivasti blingblingiä tekee arjesta juhlavampaa :) Onneksi tulee vielä parit pakkaset, että pääsee pipoa käyttämään. Nyt jo kevään pölyt ovat kutittaneet naamalla pari päivää, niin että ihan mukava jos tulee vielä pari pakkaspäivää. Tänään muuten istuttiin lasten kanssa lounas ulkona lampaantaljojen päällä nauttien auringosta.

Ja kiitos uudelle seuraajalle - pitkästä aikaa blogi on saanut uuden lukijan :)

Tällä vkolla myös valmistuu #twitterpeitto, huomiseksi pitäisi olla valmista, eli tänään saa virkata tilkkuja yhteen urakalla, jotta ehtii viimeistelemään työn :)

Juoksijan säärystimet ja lakkipipoja heijastinlangasta

Mieheni juoksee. Ei siis kuntoile vaan urheilee. Ainakin hänellä on lenkkareita kuten urheilijalla. Nykylenkkarit ovat kirkkaan värisiä ja niissä on heijastimet - oli ne sitten samanlaiset kuin Haile käyttää tai jääpinnalle tarkoitetut Bugit. Huomatkaa, että olen hieman kuunnellut mitä mieheni puhuu..... Noloonkin tai ehkä outoonkin tilanteeseen olen joutunut: Kun toiseksi nuorimmaisemme syntyi, oli mieheni juuri ostanut uudet hyvin kevyet lenkkarit. Ja kotiinlähtiessämme sairaalasta mieheni toi tietysti vaatteet repussa tyttärellemme kotimatkaa varten. Ja kas kummaa, repussa oli myös uudet lenkkarit! Ja ne oli hän kaikessa harrastuneisuudessaan ottanut mukaan punnitusta varten sairaalaan! Ja kun hän oli niitä vauvanvaa'alla punnitsemassa, tuli huonekaverini miehensä kanssa sisään ja siitäkös keskustelu syntyi! Hänkin oli alan harrastelija ja juttu jatkui ja jatkui lenkkareista ja sykemittareista. Että voi hyvänen aika, "hulluja" on siis muitakin :D 

No joopa joo. Nyt siis kylmällä ilmalla akillesjänteet ovat kuulemma vaarassa ja säärystimet ovat tarpeen. Säästeliäänä miehenä ja/tai laiskan vaimon omaavana, mieheni teki itselleen säärystimet leikkaamalla puhkimenneistä sukista varret irti. Se "asuste" sysäsi minut jatkamaan heijastinlangalla virkkausta. Värit ovat räikeät säärystimissä, kuten lenkkareissakin :) Yksinkertainen homma, mutta tarpeellinen!

Virkkasin kaksi pipoa loppulangoista. Pipot ovat norm pojan pipot lipalla. Ensin meinasin toisen niistä lähettää Ville Haapasalon pipo-kilpailuun, mutta voiton pelossa jätin lähettämättä, en halua matkustaa yksin Kaukasiaan!!! Molempien ohje on omasta päästä ja päämallina toimi ed.mainitun tyttäreni kaulaton "iso pilassi". 

Juttua riitti nyt enemmän aiheen vierestä kuin aiheesta, mutta tärkein asia olkoon, että twitterpeittohaasteen loppusuora on alkanut! Saan vielä ainakin kahdesta osoitteesta tilkkuja, mutta aloitin kasauksen, sillä peiton pitää olla pian valmis! Peitto ei todellakaan ole alla olevan harmooninen vaan juuri sellainen joka ikisen värin peitto niinkuin alunperin oli tarkoitus! Ja isoäidin neliöt ovat vieneet voiton ja olen saanut yli sata tilkkua niinkuin alkuperäinen tavoite oli!!!! Ennen peittoa on kuitenkin luvassa hempeä pipopostaus - tein kerrankin itselleni jotakin :)